Euroopan mestaruus naisten 35 ikäluokassa oli mahtava saavutus Heli Sampolahti-Hänniselle ja tietysti Hippoksen maratonkerholle.
Häneltä piti kysyä vuorokausi juoksun jälkeen muutama napakka kysymys:
Miten valmistauduit? Miten juoksusi eteni? Mitkä olivat fiilikset maalissa? Mitä seuraavaksi?
”Treeniä en erityisemmin suunnitellut tai muuttanut maratonille valmistautumisessa. Kerhon lenkeillä ja treeneissä käyn ahkerasti. Lisäksi treenailen 14-vuotiaan kestävyysjuoksijatyttäreni kanssa ja yksin aina, kun kolmen lapsen äitinä ehdin. Kesän aikana olen kilpaillut aika paljon radalla 800 metristä aina 10 000 metriin saakka eli myös treeni on ollut aika monipuolista. Yhden rankemman maratontreenin tein viime viikolla juoksukavereiden kanssa. Se ja pari viikkoa sitten SAUL:n SM-maantie 10 km antoivat uskoa, että maratonkin voisi mennä kohtuullisesti. Treenin lisäksi tankkailin hiilihydraatteja muutaman päivän ennen maratonia, ja tankkaus vaikuttikin onnistuneen hyvin.”
”Juoksu tuntui oikein hyvältä n. 30 kilometriin saakka, mutta sen jälkeen vauhti hiipui väkisin. Viimeiset kilsat olivat jo aika sinnittelyä. Kannustus matkan varrella oli aivan mahtavaa. Siitä sai paljon voimaa ja yhteisöllisyyden tunnetta, joka on itselle juoksuinnon säilymisen kannalta erittäin tärkeää. Noin 5 km ennen maalia joku sanoi ohittaessani, että ota se kolmen tunnin alitus, vielä on hyvä mahdollisuus. Sitä ei aivan tullut, mikä toki oli pieni pettymys maalissa. Luulin vielä viimeisen kierroksen alussa, että se olisi alittunut, mutta jaloista ei irronnut loppukiriä kuten lyhyemmillä matkoilla. Fiilikset maalissa olivat silti hyvät, koska voitto oli tärkein tavoite. Maalissa oli vahva tunne, että ei enää maratonille, mutta katsotaan…”
”Monipuoliset eri pituisille kestävyysmatkoille tähtäävät treenit jatkuvat, ja seuraava kisa on SAUL:n SM-maastot Vöyrillä lokakuussa. Talven aikana aion käydä aktiivisesti kerhon hallivuoroilla ja aina lähden juoksukavereiden kanssa lenkille, kun aikatauluihin sopii.”
Kuva W35 sarjan palkintojenjaosta. Kuva Susanne Roos.
Joukkuekultaa! Hippoksen maratonkerhon maratoonarit Susanne Roos ja Heli Sampolahti-Hänninen.